Jälleen pitkä hiljaisuus, laitan väsymyksen piikkiin. Poika on ollut pari viikkoa aika huonossa kunnossa, ja lisäksi ihan jumalattoman kiukkuinen! Uhmaava 2-vuotias joka ragee pienimmistäkin vastoinkäymisistä, ja kun sillä 2-vuotiaalla on EB, jonka oireet pahenee muunmuassa stressistä, niin vähempikin väsyttää, ja suoraansanottuna myös **tuttaa. Ihan **tusti.
Viime viikolla tulehtuivat taas molemmat jalat, ja niiden kanssa on nyt taisteltu ahkerasti. Kun nämä haavat nyt vihdoin viikonloppuna näyttivät pieniä elpymisen merkkejä, alkoi kaatuilu. Poika on siis viime päivinä mennyt kunnolla rähmälleen kolme kertaa.
1) Nousi taaperokärryn päälle seisomaan, ja liukui seinää pitkin lattiaan, lopputuloksena molemmat polvet, toinen käsi, kyynärpää ja leuka, sekä rikki että hurjilla rakkuloilla. Arvatkaa seisoinko ihan vieressä kun tää tapahtui, satuin vaan olemaan muutaman sekunnin selin..
2) Kaatui pihakivetyksellä käsilleen, toinen käsi tosiaan jo valmiiksi kipeänä, et oli tosi kiva juttu.
3) Kaatui muutamaa tuntia myöhemmin pihalla uudestaan käsilleen.
Uskomattominta tässä on ehkä se että ne kädet on “vain” rakkuloilla, iho on edelleen ehjä. Viime kesänä kädet ei meinaan kestäneet yhtään kaatumisia menemättä rikki!
On meillä hirveästä huutamisesta huolimatta ollut tosi kivaakin, on tehty pihahommia ja käyty kerhoissa moikkaamassa kavereita. Ja syöty jätskiä tietty.
Mutta se, mistä mun todellisuudessa piti kirjoittaa (ja laittaa kuvia) jo ajat sitten, oli pojan jalka, ja sen paraneminen poika vs mekanismituoli -episodin jälkeen.
Eli alkutilanne oli tämä:
Poikahan käveli tuolla jalalla jo seuraavana päivänä, mutta vuorokautta myöhemmin jalka kipeytyi tyystin, ja poika muuttui hurjan kiukkuiseksi ja oli hyvin itkuinen.
Haaverin sattumisesta puolitoista päivää eteenpäin jalka oli yhtäkkiä aivan tulehtunut. Siis kaikki rakkulanpohjat aivan täynnä rään näköistä töhnää. Eipä ihme että rupes kiukuttaa.
Parin päivän päästä tulehdus kuitenkin hellitti, saimme jalan rauhoittumaan pelkillä kotikonsteilla.
Eli päivä 5, uskomatonta mutta totta, jalka näytti jo näin hyvältä:
Kun tulehdus saatiin selätettyä, jalka parani hurjan nopeasti!
Sitten vielä päivä 7:
Unbelievable.
